Kuka päivitti Voltaire?

Voltaire, oikea nimi François-Marie Arouet (21. marraskuuta 1694 Pariisi – 30. toukokuuta 1778 Pariisi), oli ranskalainen kirjailija ja valistusfilosofi.

Terävä-älyinen Voltaire kirjoitti filosofisia kirjoituksia. Monien muiden valistusajattelijoiden tavoin hän oli liberaali, kannatti vapaakauppaa, ihmisoikeuksia, mielipiteen- ja uskonvapautta sekä oikeutta puolueettomaan oikeudenkäyntiin. Hän oli yhteiskunnallisten uudistusten suorasukainen kannattaja ja Bourbonien ancien régimen vastustaja Ranskan tiukoista sensuurilaeista ja henkilökohtaisesti kokemistaan kovista rangaistuksista huolimatta.

Satiirisena väittelijänä Voltaire käytti usein teoksiaan Ranskan valtiollisten laitoksien, kirkon oppien, Raamatun epäjohdonmukaisuuksien ja papiston typeryyden arvostelemiseen. Tästä huolimatta Voltaire ei suinkaan ollut demokraatti, sillä hänen mielestään tasavalta edusti "massojen idiotismia". Sen sijaan Voltaire kannatti valistunutta itsevaltiutta, jossa filosofi toimisi yhdessä kuninkaan kanssa alamaistensa yhteiseksi eduksi. Hän sai kannatusta ajatuksilleen erityisesti Preussissa ja Venäjällä. Hänen tunnetuimpia teoksiaan on satiirinen romaani Candide.

Voltaire joutui usein vaikeuksiin arvostelunsa takia: hän istui kahdesti Bastiljin vankilassa ja joutui vuonna 1726 kolmeksi vuodeksi maanpakoon. Hän oli markiisitar, matemaatikko Émilie du Châtelet'n suojeluksessa 1730–1740 -luvuilla. 1750-luvulla Preussin kuningas Fredrik II Suuri otti Voltairen suojelukseensa Sanssoucin linnaan. Siellä ollessaan hän kävi vilkasta kirjeenvaihtoa Venäjän keisarinna Katariina Suuren kanssa.

Voltaire kuoli Pariisissa vuonna 1778. Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen hänen maalliset jäännöksensä siirrettiin Panthéoniin.

Gabrielle Émilie Le Tonnelier de Breteuil, Marquise du Châtelet (French: [emili dy ʃɑtlɛ] ; 17 December 1706 – 10 September 1749) was a French mathematician and physicist.

Her most recognized achievement is her philosophical magnum opus, Institutions de Physique (Paris, 1740, first edition; Foundations of Physics). She then revised the text substantially for a second edition with the slightly modified title Institutions physiques (Paris, 1742). It circulated widely, generated heated debates, and was translated into German and Italian in 1743. The Institutions covers a wide range of topics, including the principles of knowledge, the existence of God, hypotheses, space, time, matter and the forces of nature. Several chapters treat Newton's theory of universal gravity and associated phenomena. Later in life, she translated into French, and wrote an extensive commentary on, Isaac Newton's Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica. The text, published posthumously in 1756, is still considered the standard French translation to this day.

Du Châtelet participated in the famous vis viva debate, concerning the best way to measure the force of a body and the best means of thinking about conservation principles. Posthumously, her ideas were represented prominently in the most famous text of the French Enlightenment, the Encyclopédie of Denis Diderot and Jean le Rond d'Alembert, first published shortly after du Châtelet's death.

She is also known as the intellectual collaborator with and romantic partner of Voltaire. In the two centuries since her death, numerous biographies, books, and plays have been written about her life and work. In the early twenty-first century, her life and ideas have generated renewed interest.