Kuka päivitti Thaïs?

Thaïs (; Greek: Θαΐς; fl. 4th century BCE) was a Greek hetaira who accompanied Alexander the Great on his military campaigns. Likely from Athens, she is most famous for having instigated the burning of Persepolis, the capital city of the Achaemenid Persian Empire, after it was conquered by Alexander's army in 330 BCE. At the time, Thaïs was the lover of Ptolemy I Soter, who was one of Alexander's close companions and generals. It has been suggested that she may also have been Alexander's lover on the basis of a statement by the Greek rhetorician Athenaeus, who writes that Alexander liked to "keep Thaïs about him" without directly classifying the nature of their relationship as intimate; this may simply have meant that he enjoyed her company, as she is said to have been very witty and entertaining. Athenaeus also states that after Alexander's death in 323 BCE, Thaïs married Ptolemy and bore three of his children.

Ptolemaios I Soter (367–283 eaa.) oli makedonialainen kenraali ja Egyptin kuningas eli faarao vuosina 305–283 eaa. Hän oli yksi Aleksanteri Suuren seuraajista eli diadokeista.

Ptolemaios oli Aleksanteri Suuren kenraali ja yksi hänen seitsemästä henkivartijastaan. Aleksanterin kuoltua vuonna 323 eaa. hänen veljestään Filippos III:sta tuli nimellinen kuningas ja Ptolemaioksesta Egyptin satraappi.

Alkoi pitkä sotaisa kausi jonka aikana Ptolemaios yritti vakiinnuttaa valtaansa Egyptissä. Ensimmäiseksi hän joutui puolustautumaan virallista hallitsijaa Perdikkasta vastaan, joka kuoli yrittäessään valloittaa Egyptin vuonna 321 eaa. Ptolemaios laajensi valtakuntaansa valloittamalla Palestiinan ja saamalla Kyproksen valtaansa. Vuonna 315 eaa. Ptolemaios taisteli Vähän-Aasian hallitsijaa Antigonos I:tä vastaan. Vuonna 311 eaa. solmittiin rauha ja Palestiina evakuoitiin. Nimellinen kuningas Aleksanteri IV murhattiin pian tämän jälkeen.

Vuonna 309 eaa. Ptolemaios johti laivaston Kreikkaa kohti. Hän valtasi Korintin, Sikyonin ja Megaran. Samalla Antigonoksen poika Demetrios valtasi Kyproksen ja vangitsi Ptolemaioksen veljen Menelaoksen. Antigonos ja Demetrios alkoivat nyt kutsua itseään kuninkaiksi. Ptolemaios, Kassandros, Lysimakhos ja Seleukos seurasivat perässä. Vuonna 306 eaa. Antigonos yritti vallata Egyptin mutta epäonnistui ja vuonna 302 eaa. Ptolemaios sai taas vallattua Palestiinan. Vuonna 301 eaa. Lysimakos ja Seleukos löivät Antigonoksen lopullisesti Ipsoksen taistelussa.

Vuonna 285 eaa. Ptolemaios luopui kruunustaan ja uudeksi kuninkaaksi tuli hänen poikansa Ptolemaios II. Ptolemaios kuoli vuonna 283 eaa.

Ptolemaios kirjoitti omiin kokemuksiinsa perustuvan kirjan Aleksanteri Suuren sotaretkistä. Kirja ei ole säilynyt nykypäivään asti, mutta Arrianos käytti sitä lähteenä kun hän kirjoitti oman kirjansa vuonna 140.