Kuka päivitti Sigurd II Munn?

Sigurd II Munn (Sigurd Haraldsson, 1133–1155) oli Norjan kuningas 1136–1155. Sigurd oli Harald Gillen ja Tora Guttormsdottirin poika.

Sigurd tuli kuninkaaksi vuonna 1136 isänsä Haraldin murhan jälkeen ollessaan vasta kolmivuotias. Samaan aikaan myös hänen nuorempi veljensä Inge valittiin kuninkaaksi. Vuodesta 1142 kuninkuuden jakoi myös vanhempi velipuoli Östen. Lapsikuninkaiden ollessa alaikäisiä sijaishallitsijoina olivat Tjostulv Åleson, Gregorius Dagsson ja Erling Skakke.^lähde?

Sigurdin hallintokauden alkua leimasivat taistelut Sigurd Slembeä ja Maunu Sokeaa vastaan. Heidät lyötiin vuonna 1139, jonka jälkeen seurasi muutaman vuoden rauhallinen aika. Vuonna 1152 maassa vieraili paavin legaatti Nicholas Breakspear (tuleva paavi Hadrianus IV), jonka aloitteesta Norjasta muodostettiin oma arkkihiippakuntansa, keskuksenaan Nidaros.

Veljesten välille alkoi kehittyä jännitteitä, ja vuonna 1155 he kokoontuivat Bergeniin sopiakseen vallanjaosta. Yksi Sigurdin henkivartijoista surmasi neuvottelujen välillä Ingen henkivartijan. Gregorius Dagsson neuvoi silloin Ingeä surmaamaan veljensä, ja 6. helmikuuta 1155 Ingen miehet tappoivat Sigurdin Bergenissä.^lähde?

Kristin Sigurdsdatter (ca. 1125–1178) was a Norwegian princess and mother of King Magnus V of Norway.

Kristin was a daughter of King Sigurd I of Norway and Malmfred of Kiev. She married Erling Skakke (Erling Ormsson Skakke), a Norwegian nobleman who had earned his reputation crusading with Rögnvald Kali Kolsson, the Earl of Orkney. They had a son, Magnus Erlingsson.

Kristin was the only legitimate child of King Sigurd. In 1130, King Sigurd died with no legitimate sons. An illegitimate son, Magnus Sigurdsson (Magnus 4 Sigurdsson Blinde), became king of Norway jointly with his uncle Harald Gille. Harald Gille had four sons, Inge, Eystein, Sigurd and Magnus Haraldsson, all of whom became kings of Norway.

Following the death of King Inge in 1161, Kristin's son Magnus was crowned king at the age of eight. He ruled as king of Norway until his death in 1184.