Kuka päivitti Natalie Clifford Barney?

Natalie Clifford Barney (31. lokakuuta 1876 – 2. helmikuuta 1972) oli yhdysvaltalainen runoilija, epigrammisti ja elämäkertakirjailija, joka piti Pariisissa yli 60 vuotta kirjallisuussalonkia. Barney kokosi salonkiinsa kirjoittajia ja taiteilijoita eri puolilta maailmaa, kuten monia Ranskan kirjallisuuden johtavia henkilöitä sekä yhdysvaltalaisia ja brittiläisiä modernisteja. Hän työskenteli etenkin edistääkseen naisten kirjallisuutta perustaen ”Naisten akatemian” vastauksena Ranskan akatemialle, joka kelpuutti naisia jäseniskeen vasta vuonna 1980. Barney tuki ja inspiroi myös useita mieskirjailijoita kuten Remy de Gourmontia ja Truman Capotea.

Barney oli seksuaaliselta suuntautumiseltaan homoseksuaali ja aloitti rakkausrunojen kirjoittamisen naisille omalla nimellään vuonna 1900. Hänen mielestään tästä seurannut skandaali oli paras tapa päästä eroon kiusankappaleista”.

Barney puolusti kirjoituksissaan feminismiä, ateismia ja pasifismia. Barney oli myös polyamorinen ja hänellä oli useita lyhyitä ja pitkiä suhteita, mukaan lukien romanssit runoilija Renée Vivienin ja tanssija Armen Ohanianin kanssa sekä 50 vuotta kestänyt suhde taidemaalari Romaine Brooksin kanssa. Hänen elämänsä ja rakkaussuhteensa toimivat inspiraationa useille kirjoille, kuten ranskalaiselle bestsellerille Idylle Saphique ja Radclyffe Hallin teokselle Yksinäisyyden kaivo, jota pidetään 1900-luvun kuuluisimpana lesboutta käsittelevänä kirjana.

Romaine Brooks (oik. Beatrice Romaine Goddard, 1. toukokuuta 1874 Rooma, Italia – 7. joulukuuta 1970 Nizza, Ranska) oli yhdysvaltalainen taidemaalari, joka oli erikoistunut muotokuvamaalaukseen ja käytti hyvin hillittyä palettia, jota hallitsee harmaa. Hän ei omaksunut aikansa taidetyylejä, kuten kubismia and fauvismia, vaan sai pikemminkin vaikutteita 1800-luvun symbolismista ja fin de sièclestä, etenkin James McNeill Whistlerin teoksista. Hänen aiheensa liikkuivat nimettömistä malleista ylhäisön edustajiin, mutta parhaiten hänet tunnetaan naiskuvista, joissa malli on pukeutunut androgyynisesti tai miesten vaatteisiin, mistä esimerkki on hänen omakuvansa vuodelta 1923, joka on hänen yleisimmin kopioitu teoksensa.