Kuka päivitti Hildegard Knef?

Hildegard Frieda Albertine Knef ([kneːf]; 28. joulukuuta 1925 Ulm – 1. helmikuuta 2002 Berliini) oli kirjailija ja keskeisiä sodanjälkeisiä saksalaisia näyttelijöitä ja laulajia, joka teki merkittävän uran sekä Saksassa että Yhdysvalloissa. Hän on leimautunut vapautuneeksi ja itsevarmaksi nykyaikaiseksi saksalaiseksi naishahmoksi, joka ei ole pelännyt ilmaista mielipiteitään.

Knef on julkaissut useita kirjoja, joista tunnetuin on omaelämäkerta Lahjahepo – kertomus elämästäni (Der geschenkte Gaul – Bericht aus einem Leben', 1970). Kirja kertoo Knefin elämästä toisen maailmansodan aikaisessa Saksassa. Teos on toisen maailmansodan jälkeisen Saksan myydyimpiä kirjoja. Sitä on myyty yli miljoona kappaletta. Knefin toinen tunnettu teos Tuomittu (Das Urteil, 1975) kertoo rintasyövästä toipumisesta. Knef on edelleen erittäin kiistelty mutta ihailtu taiteilija Saksassa. Hän aiheutti vuonna 1950 yhden suurimmista saksalaisen elokuvan ja katolisen kirkon skandaaleista esiintymällä alastomana elokuvassa Syntinen nainen (Die Sünderin). Hän elvytti saksalaisen chanson-perinteen.

Knefin elämäkerta vedettiin myynnistä keväällä 2007. ^lähde?

Boris Paul Vian (Ville-d'Avray, 10 de Março de 1920 — Paris, 23 de Junho de 1959), foi um Polimata (engenheiro, escritor, Poeta, Tradutor e cantautor francês), identificado com o movimento surrealista e ao anarquismo enquanto filosofia política. Hoje em dia é sobretudo lembrado pelos seus romances e canções. O seu estilo caracterizou-se por ser altamente individual, com numerosas palavras inventadas e enredos surrealistas passados sempre num universo muito próprio do autor. Como exemplo, o seu romance Outono em Pequim não se passa nem no Outono nem em Pequim!

Para além da sua veia literária, Vian foi também um membro muito influente no Jazz francês, servido de elemento de ligação em Paris de Hoagy Carmichael, Duke Ellington e Miles Davis. Escreveu inúmeros artigos para as revistas de Jazz Le Jazz hot e Paris Jazz e até mesmo em revistas norte-americanas da especialidade.

Escreveu muitas canções que alcançaram e continuam a alcançar uma grande notoriedade fazendo hoje parte do património cultural francês como Le Déserteur, La Java des bombes atomiques. Chegou a ter uma banda Jazz formada por si e pelos seus dois irmãos que tocava no famoso clube de Jazz do Quartier Latin Le Tabou. Vian foi o responsável pelo lançamento de vários intérpretes da canção Francesa, nomeadamente Serge Reggiani e Juliette Gréco.