Kuka päivitti Mary Boleyn?

Mary Boleyn (n. 1499 Hevernin linna, Kent, Englannin kuningaskunta – 19. heinäkuuta 1543) kuului Boleynin aatelissukuun, jolla oli runsaasti vaikutusvaltaa 1500-luvun alussa.

Mary oli yksi Englannin kuningas Henrik VIII:n rakastajattarista, ja lisäksi väitetään, että hän oli myös ollut Henrik VIII:n kilpailijan, Ranskan kuningas Frans I:n rakastajatar. Hän oli kahdesti naimisissa, ja useimmat historioitsijat uskovat hänen olleen kuningatar Anne Boleynin vanhempi sisar. Jotkut historioitsijat ovat yhä sitä mieltä, että hän oli nuorempi sisar, mutta Maryn lapset ja Annan tytär uskoivat Maryn olleen vanhempi.

Frans I (ransk. François I^er); (12. syyskuuta 1494 Cognac, Ranskan kuningaskunta – 31. maaliskuuta 1547 Rambouillet'n linna, Yvelines departementti, Île-de-France, 50 km Pariisista lounaaseen, Ranskan kuningaskunta) oli Ranskan kuningas vuosina 1515–1547.

Hänet tunnetaan Ranskan renessanssikuninkaana, oppineena ja hienostuneena taiteiden suosijana ja kuninkaanvallan vahvistajana. Frans I:n merkittävimpiin ulkopoliittisiin saavutuksiin kuului kontaktien luominen Osmanien valtakuntaan. Häntä seurasi valtaistuimelle hänen poikansa Henrik II.

Henrik VIII (engl. Henry VIII); (28. kesäkuuta 1491 Placentia palatsi, Greenwich, lähellä Lontoota – 28. tammikuuta 1547 Whitehallin palatsi, Lontoo, Englannin kuningaskunta) oli Englannin kuningas ja Irlannin hallitsija, myöhemmin kuningas vuosina 1509–1547. Hän oli Tudor-suvun toinen monarkki ja seurasi valtaistuimelle isäänsä Henrik VII:tä.

Henrik VIII on kuuluisa kuudesta avioliitostaan sekä siitä, että hänellä oli ehkä enemmän valtaa kuin yhdelläkään muulla englantilaisella monarkilla. Hänen tavoitteensa saada avioero ensimmäisestä puolisostaan johti Englannin ja katolisen kirkon välirikkoon vuonna 1533, itsenäisen Englannin kirkon perustamiseen ja luostareiden lakkauttamiseen ja oli siten ensimmäinen vaihe Englannin uskonpuhdistuksessa. Hänen valtakaudellaan Wales liitettiin pysyväksi osaksi Englannin kuningaskuntaa.

Henrik VIII:n valtakaudella Englanti kävi lukuisia tarpeettoman kalliita ja suurilta osin Englannin kannalta tappiollisia sotia Manner-Euroopassa. Sodat vahingoittivat Englannin taloutta, mutta toisaalta juuri näiden sotien vuoksi Henrik sijoitti runsaasti Englannin laivastoon; hänen valtakaudellaan se laajeni seitsemästä sotalaivasta noin viiteenkymmeneen, minkä vuoksi Henrikiä on pidetty myös Englannin laivaston ”isänä”.

Nuoruudessaan hän menestyi urheilussa, erityisesti keskiaikaisessa jeu de paumessa eli tenniksen esimuodossa. Hän oli myös taitava muusikko ja kirjailija, joka kirjoitti niin proosaa kuin runouttakin. Lisäksi hän osallistui lukuisien merkittävien rakennusten, muun muassa Westminster Abbeyn, rakennuttamiseen ja laajentamiseen.