Kuka päivitti John F. Kennedy?

John Fitzgerald Kennedy (tunnettiin myös lyhenteellä JFK ja lempinimellä Jack, 29. toukokuuta 1917 Brookline, Massachusetts, Yhdysvallat – 22. marraskuuta 1963 Dallas, Texas, Yhdysvallat) oli Yhdysvaltain 35. presidentti (1961–1963). Kennedy oli historian nuorin vaaleilla valittu Yhdysvaltain presidentti ja ensimmäinen katolilainen. Hänen presidenttikautensa suuria tapahtumia olivat Sikojenlahden maihinnousu, Kuuban ohjuskriisi, Vietnamin sodan laajeneminen sekä Neuvostoliiton kanssa solmittu osittainen ydinkoekielto. Kennedy salamurhattiin Dallasissa Texasissa 22. marraskuuta 1963.

Kennedyä on usein arvosteltu monista toimistaan, mutta hän oli sekä virkakaudellaan että vielä nykyisinkin Yhdysvaltain suosituimpia toisen maailmansodan jälkeisiä presidenttejä. Häntä on arvostettu erityisesti karismaattisena ja innostavana, edistysuskoisena kansanjohtajana.

Judith Exner (January 11, 1934 – September 24, 1999) was an American woman who claimed to be the mistress of U.S. Senator, then U.S. president John F. Kennedy and Mafia leaders Sam Giancana and John Roselli. Several aspects of her claim of having known Kennedy have been verified by documents, phone records, and testimony. She was also known as Judith Campbell Exner, and Judith Campbell.

Gunilla von Post (10. heinäkuuta 1932 – 14. lokakuuta 2011) oli ruotsalainen julkisuuden henkilö. Hän on kirjoittanut kirjan Love, Jack (1997), jossa väittää hänellä olleen 1950-luvulla suhde John F. Kennedyn kanssa. Vuonna 2010 hän huutokauppasi kirjeitä, joita hän sanoo Kennedyn hänelle kirjoittamiksi.

Mary Eno Pinchot Meyer (14. lokakuuta 1920, Charlotte, Pohjois-Carolina, Yhdysvallat – 12. lokakuuta 1964, Washington D.C., Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen kuvataiteilija ja presidentti John F. Kennedyn rakastajatar.

Katherine "Kay" Esther Stammers (3 April 1914 – 23 December 2005) was a tennis player from the United Kingdom.

Jeanne Laverne Carmen (August 4, 1930 – December 20, 2007) was an American model, actress and trick-shot golfer.

Marie Magdalene ”Marlene” Dietrich (vuodesta 1923 Sieber, 27. joulukuuta 1901 Schöneberg, Saksa – 6. toukokuuta 1992 Pariisi, Ranska) oli saksalais-yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja. Hän aloitti uransa näyttämöllä ja elokuvissa 1920-luvun Berliinissä. Josef von Sternbergin ohjaama Sininen enkeli (1930) nosti Dietrichin kansainväliseen kuuluisuuteen ja johti Hollywood-uraan.

Dietrich näytteli valkokankaalla usein itsenäisen, suorasukaisen ja salaperäisen kohtalokkaan naisen rooleja. Hän pukeutui useissa elokuvissaan ja lavanäytöksissään frakkiin ja silinterihattuun, ja seksuaali- ja sukupuoliroolirajojen rikkojana hänen on sanottu olleen aikaansa edellä. Dietrichin imagossa yhdistyivät glamour, arvoituksellisuus ja ikinuori ulkonäkö.

Dietrichin menestyselokuvia ovat esimerkiksi Marokko (1930), Shanghain pikajuna (1932), Varastettu paratiisi (1936), Ei mikään enkeli (1940) ja Todistaja (1957). 1950-luvulta alkaen hän keskittyi laulajanuraansa, joka jatkui 1970-luvun puoliväliin. Hän levytti ja esitti eri maissa konserteissa vanhoja elokuvakappaleitaan ja uudempaa ohjelmistoa. Hänen menestyneimpiä levytyksiään ovat ”Lili Marleen” ja ”Sag mir, wo die Blumen sind”.

Dietrichin julkisuuskuvaan kuuluu myös toisen maailmansodan aikainen aktiivisuus taisteluhengen nostattajana natsi-Saksaa vastaan. Tunnustuksena sodanaikaisista palveluksista Dietrichille myönnettiin Yhdysvaltojen korkein siviilikunniamerkki Presidential Medal of Freedom. Vuonna 1999 American Film Institute valitsi Dietrichin yhdeksi vuosisadan kymmenestä tärkeimmästä naisnäyttelijästä.

Angie Dickinson (Angeline Brown, s. 30. syyskuuta 1931) on yhdysvaltalainen näyttelijä.

Dickinson syntyi Pohjois-Dakotassa vanhempiensa Leon ja Frederican kolmesta tyttärestä toiseksi. Perhe muutti vuonna 1942 Burbankiin, Kaliforniaan. Dickinson alkoi saavuttaa menestystä näyttelijänurallaan 1950-luvulla, ja hänen varhaisten elokuviensa joukkoon lukeutuu Rio Bravo (1959). Hänellä on tähti Hollywood Walk of Famella.

Dickinson muistetaan myös televisiosarjasta Police Woman (1974–1978). Hän voitti Golden Globen vuonna 1975 ja oli jälleen ehdolla vuosina 1976, 1977 ja 1978. Hän oli lisäksi ehdolla Emmy-palkinnon saajaksi vuosina 1975, 1976 ja 1977. Hänellä oli vuonna 1980 osa kauhuelokuvaklassikossa Tappava tunnustus. Myöhempiin elokuviin kuuluu Anna hyvän kiertää (2000).

Dickinson oli vuosina 1952–1960 naimisissa Gene Dickinsonin ja vuosina 1965–1981 Burt Bacharachin kanssa. Häntä kohtasi vielä vanhoilla päivillään tragedia, kun hänen ja Bacharachin 40-vuotias, Aspergerin oireyhtymästä koko ikänsä kärsinyt tytär teki itsemurhan Los Angelesissa tammikuussa 2007.

Florence "Flo" Pritchett, also known as Florence Pritchett Smith (June 28, 1920 – November 9, 1965), was an American fashion editor, journalist, and radio and TV personality.

Inga Marie Arvad Petersen (6 October 1913 – 12 December 1973) was a Danish-American journalist who was a guest of Adolf Hitler at the 1936 Summer Olympics and also had a romantic relationship with John F. Kennedy in 1941 and 1942. The juxtaposition of these facts led to suspicions during World War II that she was a Nazi spy. Secret U.S. investigations uncovered no such evidence, and her past did not harm her professional life or social standing in the United States. She was a motion picture writer for Metro-Goldwyn-Mayer in 1945 and a Hollywood gossip columnist, and from the late 1940s until her death, she was the wife of wealthy cowboy actor and military officer Tim McCoy.

Pamela Harrison Turnure Timmins (November 20, 1937 – April 25, 2023) was the first Press Secretary hired to serve a First Lady of the United States. She was the Press Secretary to Jacqueline Kennedy. Turnure reportedly had an extramarital affair with 35th President of the United States John F. Kennedy.

Gene Tierney (19. marraskuuta 1920 New York, New York – 6. marraskuuta 1991 Houston, Texas) oli yhdysvaltalainen näyttelijä.

Gene Tierneynä pidettiin aikoinaan yhtenä maailman kauneimmista näyttelijättäristä. Hänen tunnetuimmat roolinsa ovat luultavasti nimirooli elokuvassa Laura (1944) ja naispääosa elokuvassa Minun on kosto (1945). Hänen muita tunnettuja elokuvia ovat muun muassa Taivas odottakoon, Suurkaupungin yö ja Sinuhe, egyptiläinen. Gene Tierneyn viimeinen elokuva valmistui vuonna 1964. Hänellä on elokuvaurastaan tähti Hollywood Walk of Famella.

Gene Tierney oli elämänsä aikana kahdesti naimisissa, hänen ensimmäisestä avioliitostaan Oleg Cassinin kanssa hänellä oli kaksi lasta.