Kuka päivitti J. Karjalainen?

J. Karjalainen (oik. Jukka Tapio Karjalainen, s. 1. huhtikuuta 1957 Helsinki) on suomalainen muusikko ja lauluntekijä. Hän aloitti levytysuransa vuonna 1981 kokoonpanon J. Karjalainen ja Mustat Lasit kanssa. Karjalainen on yksi Suomen kaikkien aikojen suosituimmista laulajista ja lauluntekijöistä. Karjalainen on yksi 1980-luvun suomirockin merkittävimmistä edelläkävijöistä ja kehittäjistä.

Karjalainen on sanoittanut ja säveltänyt muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki levyttämänsä kappaleet. Levytysuransa Karjalainen aloitti blues-, folk- ja kantrivaikutteisella musiikilla, jota värittivät Mustat Lasit -kokoonpanon puhallinsoittimet soul-sävyineen. 1990-luvulla hän siirtyi pop- ja rock-vaikutteisempaan suuntaan. Karjalaisen tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa ”Mennyt mies”, ”Sankarit”, ”Doris”, ”Sekaisin”, ”Telepatiaa”, ”Stindebinde”, ”Villejä lupiineja”, ”Kolme cowboyta”, ”Missä se Väinö on?”, ”Hän” ja ”Meripihkahuone”. Muiden esittämistä Karjalaisen sävellyksistä tunnetuimpia lienee Pate Mustajärven esittämä ”Ukkometso”.

Papu Elena Haro (s. 1963 Tapiola, Espoo) on suomalainen kuvataiteilija ja laulaja.

Haro tunnetaan Papu ja Pojat -yhtyeen solistina, jonka hitti ”Helle” soi radiossa vuonna 1983. Häneltä on myös lähtöisin idea J. Karjalaisen kappaleeseen ”Apinaorkesteri”.

Haro oli 1980-luvun alussa J. Karjalaisen avopuoliso. He muuttivat yhteen vuonna 1980. Noihin aikoihin Haro piirsi sympaattisen kuvan apinasta, josta J. Karjalainen innostui tekemään laulun, joka päätyi hänen debyyttialbumilleen J. Karjalainen ja Mustat lasit. Sävellys on Karjalaisen, sanat ovat Haron ja Karjalaisen yhdessä kirjoittamat.

Tätä ennen he tekivät yhdessä singlen nimellä Talkin’ Machine Needles. Sen a-puolen kappale ”Leatni” löytyy nykyään Youtubesta.

Muutaman vuoden kuluttua Karjalainen ehdotti Harolle, että tämä voisi laulaa hänen levyiltään yli jääneitä kappaleita. Kappaleesta ”Helle” tulikin hitti vuonna 1983. Taustalla soittivat J. Karjalainen ja Mustat Lasit -yhtyeen muusikot Karjalaista lukuun ottamatta. Kappale päätyi Suomi soi 2 -kokoelmalle. Kokonainen albumi julkaistiin vasta vuonna 1990. Se jäi kuitenkin yhtyeen ainoaksi.

Haro on piirtänyt ja maalannut taideteoksia, kuvittanut levyjen kansia, tehnyt vartalomaalauksia, suunnitellut bändien logoja sekä kirjoittanut biisejä ja runoja.

Vuodesta 2013 lähtien Haron taidetta on voinut nähdä helsinkiläisissä ravintoloissa ja kahviloissa. Vuonna 2018 Otava julkaisi häneltä lastenkirjan Apinaorkesterin maailmankiertue.

Laulajana Haro ei ole juuri esiintynyt. Vuonna 2014 hän esiintyi Tavastia-klubilla Mitja Tuuralan 50-vuotisjuhlakonsertissa. Tuurala oli yksi Papun pojista.