Kuka päivitti Gallienus?

Publius Licinius Egnatius Gallienus (noin 218 tai 213 – heinä–syyskuu 268) oli Rooman keisari vuosina 253–268. Hän hallitsi ensin isänsä Valerianuksen kanssa yhdessä vuosina 253–260, mutta sen jälkeen kun persialaiset vangitsivat Valerianuksen vuonna 260, Gallienus hallitsi yksin kuolemaansa asti. Hänen aikanaan Rooman valtakunta oli suurissa vaikeuksissa. Valerianuksen vangitsemisen jälkeisessä sekasorrossa eri puolilla valtakuntaa nousi useita vallananastajia, ja samaan aikaan germaanit, gootit ja persialaiset hyökkäsivät rajojen yli. Gallian keisarikunta irtautui Roomasta vuonna 260, ja 260-luvun lopulla myös Palmyra ajautui erilleen. Gallienus joutui melkein koko valtakautensa ajan taistelemaan sisäisiä ja ulkoisia vihollisia vastaan. Siitä huolimatta hänelle jäi aikaa omistautua myös filosofialle ja runoudelle. Gallienus ihaili ja tuki filosofi Plotinosta sekä kirjoitti lukuisia runoja.

Keisariin tyytymättömät upseerit murhasivat Gallienuksen vuonna 268 Mediolanumin lähettyvillä. Sen jälkeen keisariksi julistettiin Marcus Aurelius Claudius, joka julistutti myöhemmin Gallienuksen jumalaksi (lat. Divus Gallienus).

Pipara or Pipa (3rd century AD) was the daughter of Attalus (Marcomanni), king of the Marcomanni in present-day Bohemia. She is notable for having a love affair with the emperor Gallienus, having been given to him by Attalus as a tool of appeasement. Attalus' invasion was one of many foreign invasions, contributing to the crisis of the third century.

In 254 AD, the Marcomanni invaded Pannonia. Loath to fight the invaders, Gallienus forged a treaty with Attalus, concluded possibly in 258 AD. The treaty stipulated that part of Pannonia superior be ceded to the Marcomanni, who were in turn trusted to prevent further incursions across the border. The emperor was given Pipara or Pipa, as a hostage or concubine. Whereas the Historia Augusta claims it was a genuine love they felt for each other, Aurelius Victor speaks of a shameful love affair.