Kuka päivitti Arib al-Ma'muniyya?

Arīb al-Ma'mūnīya (en arabe : عريب المأمونية, née en 181/797-98 et morte en 277/890-91, est une qayna (femme formée aux arts du divertissement) du début de la période abbasside, qui a été qualifiée de « plus célèbre chanteuse esclave à avoir jamais résidé à la cour de Bagdad ». Elle a vécu jusqu'à 96 ans et sa carrière s’étend sur les règnes de cinq califes.

Abū Mūsā Muḥammad bin Hārūn al-Amīn (Arabic: أبو موسى محمد بن هارون الأمين; April 787 – 24/25 September 813), better known by just his laqab of al-Amīn (Arabic: الأمين, lit. 'the Trustworthy'), was the sixth Abbasid caliph from 809 to 813.

Al-Amin succeeded his father, Harun al-Rashid, in 809 and ruled until he was deposed and killed in 813, during the civil war by his half-brother, al-Ma'mun.

Al-Mamun (Al-Mamūn, Abū Jaʿfar Abdullāh al-Maʾmūn ibn Harūn tai Al-Ma'mun, syyskuu 786 – 9. elokuuta 833) oli abbasidivaltion kalifi vuosina 813–833. Hänen isänsä Harun al-Rašid jakoi kalifaatin pojilleen niin, että al-Aminista tuli kalifi, kun taas vanhin poika al-Mamun sai hallittavakseen Mervin kaupungista johdetun valtion itäosan eli Iranin.. Seurauksena oli tuhoisa sisällissota, joka päättyi neljä vuotta kestettyään vuonna 813, kun Mamunin armeija valtasi ja ryösti Bagdadin. Mamun pysyi Mervissä vielä kuusi vuotta, mutta joutui lopulta siirtymään Bagdadiin, vaikka Keski-Aasiassa oli käynnissä Babakin johtama kapinaliike.

Kaikkia arabihallitsijoita on ollut tapana kutsua kalifeiksi, mutta todellisuudessa vasta Mamun otti käyttöön tämän kunnianimen Khalifat Allah. Mamun poimi nimen menneisyydestä, sillä Abd al-Malik oli jo ehtinyt käyttää sitä 200 vuotta aikaisemmin. Mamun halusi korostaa ”Jumalan seuraaja” -nimellä asemaansa yhtä aikaa sekä hallitsijana että imaamina, sekä maallisen että jumalallisen vallan haltijana. Käsitys hallitsijan kaksoisroolista vastasi iranilaisia perinteitä, mutta Mamun joutui sen johdosta katkeraan riitaan islamilaisen papiston kanssa.

Arabikalifaatissa kehittynyt uusi sääty, islamilainen papisto, ulama eli tietäjät tai oppineet, antoi tässä vaiheessa ensimmäisen kerran todisteen paitsi olemassaolostaan myös vaikutusvallastaan. Mamunin vastaveto papiston vallan kasvua vastaan oli tukea rationaalista islamin suuntausta, niin sanottuja mu'taziliitteja. He edustivat uskonoppineita, joiden ajattelu oli saanut virikkeitä kreikkalaisesta filosofiasta. Sen vaikutuksesta heitä kiinnosti kriittinen ajattelu, ja he näkivät muita vähemmän arvoa jyrkkien uskonnollisten dogmien vartioinnissa. Kalifi alkoi suosia mu'taziliitteja ja teki suuntauksesta ainoan virallisesti hyväksytyn. Papiston vastarinta johti siihen, että vuonna 827 Mamun päätyi perustamaan inkvisition, mihnan, valvomaan, että ulama noudattaisi hänen valitsemansa koulukunnan oppeja. Symboliseksi pääasiaksi nousi kysymys siitä, oliko Koraani luotu (jolloin sitä saattoi järkiperäisesti arvioida) vai oliko se ollut aina olemassa.

Al-Mamunin aikana kalifin hovikirjasto eli Viisauden talo eli kukoistuskauttaan. Al-Mamunin tarkoituksena oli kääntää persialaista ja kreikkalaista kirjallisuutta arabiaksi tavoitteena koota uudelleen maailmalle hajonnut Zarathustran kirjoittama Avesta. Tätä varten palkattiin kääntäjiä. Abbasidivaltio eli vahvinta kauttaan hänen aikanaan, sillä jälkeen dynastia taantui.