Kuka päivitti Andy Warhol?

Andy Warhol (oikealta nimeltään Andrew Warhola, 6. elokuuta 1928 Pittsburgh, Pennsylvania, Yhdysvallat – 22. helmikuuta 1987 New York) oli yhdysvaltalainen kuvataiteilija ja elokuvantekijä. Warhol aloitti uransa 1950-luvulla mainospiirtäjänä. Hän oli 1960-luvun alussa suosioon nousseen pop-taiteen tunnetuimpia edustajia. Hänen töistään, kuten Campbellin keittopurkkeja kuvaavista maalauksista ja sarjasta silkkipainettuja Marilyn Monroen kasvokuvia, muodostui pop-taiteen kuuluisimpia teoksia. Vuodesta 1963 alkaen Warhol saavutti mainetta myös underground-elokuvien tekijänä, ja 1970-luvulla hänestä tuli kysytty kuuluisuuksien muotokuvien maalaaja.

Warholin New Yorkiin perustama The Factory -studio oli tunnettu taiteilijoiden tapaamispaikka ja aikansa dekadentin elämäntyylin symboli. Warhol perusti myös Interview-lehden ja aloitti 1970-luvun lopulla oman televisio-ohjelman.

Warhol tunnettiin taiteensa lisäksi myös epätavallisesta ulkonäöstään ja harkitun erikoisesta julkisesta käyttäytymisestään. Hän oli tuottelias elämänsä loppuun asti. Warhol kuoli vuonna 1987 yllättäen leikkauksen komplikaatioihin. Monista hänen töistään on maksettu nykytaiteen korkeimpia hintoja, enimmillään useita kymmeniä miljoonia euroja.

Jed Johnson (December 30, 1948 – July 17, 1996) was an American interior designer and film director. He first came to prominence through his close association with Pop artist Andy Warhol before becoming recognized for his influential design work. The New York Times hailed him as "one of the most celebrated interior designers of our time."

Raised in California, Johnson moved to New York in 1968, where he began working at Warhol's Factory performing odd jobs. Following an assassination attempt on Warhol, Johnson moved in with the artist to help with his recovery, and the two maintained a romantic partnership for 12 years. At the Factory, Johnson progressed from assisting Warhol and director Paul Morrissey to directing his own film, Bad (1977). He also edited several notable works, including Trash (1970), Heat (1972), Flesh for Frankenstein (1973), and Blood for Dracula (1974). After Warhol's death, Johnson was a founding member of the Andy Warhol Art Authentication Board.

In addition to his work in film, Johnson became a highly acclaimed interior designer. Beginning with the decoration of the townhouse he shared with Warhol, he developed a distinctive style that combined minimalist elegance with bold, dramatic accents. He collected antiques and built a high-profile clientele that included Mick Jagger, Pierre Bergé, Yves Saint Laurent, and Barbra Streisand. Johnson's career was cut short when he was killed in the explosion of TWA Flight 800 in 1996.

Leaving behind a lasting impact on contemporary interior design, Johnson was posthumously inducted into the Interior Design Hall of Fame. Architectural Digest later named him as one of "The World's 20 Greatest Designers of All Time." In 2005, Rizzoli published Jed Johnson: Opulent Restraint, Interiors, a monograph and tribute by his twin brother, Jay Johnson, documenting his work.

John Giorno (4. joulukuuta 1936 New York City – 11. lokakuuta 2019) oli yhdysvaltalainen runoilija ja performanssitaiteilija.

John Giorno valmistui Columbian yliopistosta vuonna 1958. 1962 hän tutustui taiteilija Andy Warholiin työskennellessään pörssimeklarina New Yorkissa. Warholin vaikutus Giornon kehitykseen runoilijana oli erittäin suuri. He olivat hyvin läheisiä vuoteen 1964 saakka, jonka jälkeen he tapasivat vain harvoin. Heidän välinsä lämpenivät uudelleen vähän ennen Warholin kuolemaa vuonna 1987. Rock-klubeissa esiintynyttä Giornoa pidetään myös yhtenä Poetry Slam-liikkeen syntyyn vaikuttaneista hahmoista.

John Giorno nousi julkisuuteen esiinnyttyään Warholin elokuvassa Sleep (1963), jossa paikallaan olevalla kameralla kuvattiin Giornoa nukkumassa viiden tunnin ajan. Giorno perusti vuonna 1965 voittoa tavoittelemattoman tuotantoyhtiön nimeltä Giorno Poetry Systems. Tuotantoyhtiön tarkoituksena oli tuoda runoutta uuden yleisön saataville käyttäen innovatiivisia teknologisia ratkaisuja. Giorno Poetry Systems julkaisi mm. äänilevyjä, cd-levyjä, kasetteja, videoita, DVD-levyjä, filmejä ja silkkipanotekniikalla painettuja runotauluja.

Giorno Poetry Systemsin taiteilijoita olivat mm. William S. Burroughs, Laurie Anderson, Patti Smith, Allen Ginsberg ja Philip Glass. Tuotantoyhtiönsä kautta Giorno toteutti vuosina 1969-1971 toimineen Dial-A-Poem runopuhelinpalvelun. Puhelimeen soitettiin sen toiminta-aikana miljoonia puheluita. Puhelinpalvelussa lukivat runojaan mm. Allen Ginsberg, Joe Brainard, Anne Waldman ja John Cage.

John Giorno on myös näkyvä AIDS-aktivisti, jonka vuonna 1984 perustama AIDS Treatment Project toimii edelleenkin.

Vuodesta 1964 samassa osoitteessa New Yorkin Boveryssa asunut ja tiibetinbuddhaisuutta harjoittava Giorno kirjoittaa ja esiintyy edelleen aktiivisesti. Viime vuosina hän on keskittynyt esiintymistensä ohella myös runovideoiden tekemiseen. Hänen videonsa Just Say No To Family Values voitti Zebra-runofilmikilpailun vuonna 2006.

John Giornon muistelmateos You Got to Burn to Shine (ISBN 1852423218) ilmestyi vuonna 1993. Hänen valitut runonsa vuosilta 1962-2007 Subduing Demons in America (ISBN 1593762046) ilmestyi vuonna 2008.

Suomessa Giorno on vieraillut yhteiskiertueella William S. Burroughsin kanssa vuonna 1984. Kesäkuussa 2010 John Giorno vieraili Suomessa tamperelaisen Annikin runofestivaalin kutsumana, missä hän oli pääesiintyjänä.