Kuka päivitti Гюльбахар-хатун?

Гюльбахар Хатун (1453—1505) — шестая жена османского султана Баязида II, предполагаемая мать Селима Явуза.

Bayezid II (1447 tai 1448 – 26. toukokuuta 1512^lähde?) oli Osmanien valtakunnan sulttaani 1481–1512.

Bayezid syntyi Traakiassa Demotikassa. Bayezid oli Mehmed II Valloittajan poika ja astui valtaan 1481 isänsä kuoltua. Isänsä tavoin hän oli itäisen ja läntisen kulttuurin suojelija ja, toisin kuin monet muut sulttaanit, ponnisteli taatakseen hyvän sisäpolitiikan, ja siksi hän sai lisänimen ”Oikeus”. Koko valtakautensa Bayezid kävi sotaa saadakseen venetsialaisten hallitseman Morean itselleen, sillä hän tiesi, että se oli avain Osmanien tulevaan meriherruuteen itäisellä Välimerellä. Viimeinen sota käytiin 1501, ja siinä jäivät Mistran ja Monemvasian pääsitadellit Beayzidin haltuun.^lähde?

Bayezidin päällimmäinen ongelma oli hänen veljensä Cem, joka julistautui sulttaaniksi ja haki vuonna 1482 sotilaallista tukea Rodoksen Johanniittain ritarikunnalta. Ritarit luovuttivat Cemin vuonna 1489 paavi Innocentius VIII:lle. Paavi suunnitteli karkottavan Cemin avulla osmanit Euroopasta, mutta koska ristiretki ei kantanut hedelmää, Cem jäi vangiksi Roomaan. Ranskan kuningas Kaarle VIII saapui vuonna 1492 Italian sotaretkellään Roomaan ja pakotti aiemmin samana vuonna paaviksi nousseen Aleksanteri VI:n luovuttamaan Cemin Ranskan armeijalle. Prinssi Cem kuoli Napolissa kaksi päivää sen jälkeen kun Ranskan armeija oli saapunut sinne helmikuussa 1495.

Kapinat idässä, erityisesti Kizil Bashin kapina, vaivasivat suurinta osaa Bayezidin hallintokaudesta, ja niitä tuki usein Persian šaahi Ismael, joka oli innokas šiialaisuuden levittäjä ja halusi heikentää osmanien valtaa. Osmanien valta todellakin oli uhattuna Anatoliassa tänä aikana ja muun muassa Bayezidin suur-visiiri Hadım Ali Pasha kuoli taistelussa kapinallisia vastaan vuonna 1511.

Bayezid myös lähetti Osmanien laivaston Espanjaan 1492 hakemaan karkotettavia juutalaisia. Mehmed II:n suvaitsevamman kauden jälkeen Bayezid II painosti juutalaisia kääntymään muslimeiksi. Synagogia hävitettiin ja juutalaisten oli käytettävä heidät erottavia tunnuksia. 170 vuotta myöhemmin heidät karkotettiin Istanbulista, omaisuus takavarikoitiin ja synagogia poltettiin.

Konstantinopoli vaurioitui maanjäristyksessä 14. syyskuuta 1509. Viimeisten vuosiensa aikana Bayezid joutui seuraamaan poikiensa Selim Iin ja Ahmedin valtataistelua. Vanhempi veli Ahmed oli voittanut taistelun Karamanin turkkilaisia ja heidän Safavid-liittolaisiaan vastaan Vähässä-Aasiassa ja marssi nyt Konstantinopoliin riemusaattueessa. Pelätessään turvallisuutensa puolesta Selim järjesti Traakiassa vallankumouksen, jonka Bayezid kuitenkin tukahdutti, ja Selim joutui pakenemaan Krimille (1511). Tässä vaiheessa Bayezid alkoi pelätä, että Ahmed saattaisi yrittää tappaa hänet, ja kielsi häneltä pääsyn Konstantinopoliin.^lähde?

Selim palasi Krimiltä ja janitsaarien tuella, voitti ja teloitti Ahmedin. Bayezid luopui vallasta 25. huhtikuuta 1512 ja lähti Demotikaan mutta kuoli matkalla. Hänet on haudattu Bayezidin moskeijan viereen Istanbuliin.^lähde?