Kuka päivitti Madelgarde?

Madelgarde (c. 760 - ? ), est une concubine de Charlemagne.

De leur union est née une fille : Rothilde († 24 mars 852), abbesse de l'abbaye de Faremoutiers.

Sa famille n'est pas connue. Sur la base de l'onomastique, Christian Settipani estime qu'elle est peut-être une descendante d'un noble du nom de Vincent Madelgaire, mort en 677 auquel pourraient se rattacher Madelbert, évêque de Paris au milieu du VIII^e siècle et Madelgaud, duc dont les possessions se situaient dans le nord de la France et contemporain de la concubine royale. Nithard raconte que ce Madelgaud, le comte Richard d'Amiens et son propre père Angilbert étaient de la même race :

« Ce même jour, Angilbert, homme illustre, fut transféré à Saint-Riquier, et vingt-neuf ans après sa mort on trouva son corps conservé intact, bien qu’il eût été enseveli sans aromates ; c’était un homme issu d’une famille alors bien connue. Madhelgaud, Richard et lui étaient de la même race et jouissaient à juste titre d’une grande considération auprès de Charlemagne. Angilbert eut de Berthe, fille de ce grand roi, mon frère Harnied et moi ; il fit construire à Saint-Riquier un ouvrage admirable en l’honneur de Dieu tout-puissant et de saint Riquier ; il gouverna merveilleusement la maison qui lui était confiée. Étant mort à Saint-Riquier en toute félicité, il entra dans l’éternelle paix. Après avoir dit ce peu de mots sur mon origine, je reviens au fil de l’histoire. »

— Nithard, Histoire des dissensions des fils de Louis le Débonnaire, livre IV

Autuas Kaarle Suuri (ransk. Charlemagne, lat. Carolus Magnus); (2. huhtikuuta 742/747/748 – 28. tammikuuta 814) oli frankkien kuningas vuosina 768–814 ja langobardien kuningas vuodesta 774 lähtien. Vuosina 768–771 hän hallitsi yhdessä veljensä Kaarlomanin kanssa, ja tämän kuoleman jälkeen vuodesta 771 hän oli frankkien ainoa kuningas. Paavi Leo III kruunasi hänet Roomalaisten keisariksi vuonna 800.

Kaarle Suuri oli länsimaisen keisarivallan uudistaja. Nykyään sekä Saksa että Ranska pitävät häntä valtioidensa perustajana. Kaarle Suuri julistettiin pyhimykseksi vuonna 1166.

Kaarle uudisti voimakkaasti lainsäädäntöä. Vakaissa oloissa myös talouselämä edistyi voimakkaasti: Kaarle oli Rooman keisareiden jälkeen ensimmäinen länsieurooppalainen hallitsija, joka lyötti kultarahaa, solidusta, suurissa määrissä.

Suurin osa Kaarlea koskevista, säilyneistä tiedoista on hänen hovinsa oppineiden ja neuvonantajien kirjoittamia. Niiden paikkansapitävyyttä on paljon pohdittu. Mestari Einhardin kirjoituksista on löytynyt puutteita, ja teksti on ehkä liiankin ylistävää. Hallinnollisia asiakirjoja on säilynyt, samoin löytyy kirkkojen seinämaalauksia Kaarlesta sekä häntä esittävä pronssipatsas. Kaarle Suuren ajalta on tallella paljonkin frankkien käyttö- ja koriste-esineitä, rahoja, rakennuksia ja aseita. Muun muassa Rolandin laulu sisältää tietoja Kaarlesta, mutta ne ovat usein varsin liioittelevia ja epätarkkoja, vanhan suullisen tiedon myöhempiä kirjallisia tallenteita.